Kirjallisuutta

Kirjoja

Talous kasvun jälkeen – Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila, Kristoffer Wilén (2016)
Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos luokassaan. Se tuo yhteen suuren määrän tutkimustietoa kasvun rajoista, kasvukriittistä teoriaa, ja kasvun jälkeisiä tulevaisuudennäkymiä. Sopii hyvin esim. opiskelijoille, tutkijoille, ja kasvukritiikin tieteellisestä pohjasta kiinnostuneille.
https://www.gaudeamus.fi/talouskasvunjalkeen/

Degrowth: A Vocabulary for a New Era – Giacomo D’Alisa, Federico Demaria & Giorgos Kallis (ed.) (2015)
Degrowth-liikkeen hyvin tunnetut tutkijat keräsivät esseitä useilta eri kirjoittajilta käsitteistä ja aiheista, jotka ovat keskeisiä kohtuus-ajattelulle. Kirjan kappaleita voi lukea satunnaisessa järjestyksessä ja ne luovat tilkkutäkin uudenlaisen ekologisesti oikeudenmukaisen ja kestävän maailman palasista. Uusi järjestelmä vaatii uusia sanoja. Kukin essee on muutaman sivun pituinen, eivätkä ne yleensä oleta aiempaa tuntemusta aiheesta. Ensimmäinen luku on erinomainen johdatus degrowth-ajattelun keskeisiin teeseihin.
https://vocabulary.degrowth.org/

In Defence of Degrowth: opinions and manifestos – Giorgos Kallis (2017)
Giorgos Kallis kokosi yhteen eri lähteisiin kirjoittamiaan artikkeleja, joissa hän perustelee ja puolustaa kohtuutta. Artikkeleissa usein yhdistyvät akateeminen aiheen tuntemus sekä aktivismin intohimo. Kirjan elektroninen versio on ilmainen, kun ilmoittautuu Kallis:n postituslistalle.
https://indefenseofdegrowth.com/

Prosperity without Growth – Tim Jackson (2009)
Jo toisen painoksensa saanut kirja on ollut inspiraatio useille ekologisesta realismista kiinnostuneille taloustutkijoille. Jackson perustelee kasvun ekologista tuhoisuutta esittelemällä empiiristä dataa, ja opettamalla lukijan tulkitsemaan itse vastaavia tilastoja. Entisenä näytelmäkirjailijana Jacksonilla on myös kyky heittäytyä elämän henkisempien asioiden pariin, kuten ihmisten kokemaan emotionaaliseen riippuvuuteen ylikulutuksesta. Kirja on helposti lähestyttävä mistä vain taustasta, ja sopii esimerkiksi ekologisena johdatuksena makro-talouden käsitteisiin. Jacksonin TED-puhe An Economic Reality Check on nähtävissä YouTubessa.
https://timjackson.org.uk/ecological-economics/pwg/

Donitsitaloustiede / Doughnut Economics – Kate Raworth (2018)
Kate Raworth on valtavirtataloustieteen valovoimaisimpia kriitikkoja. Donitsitaloustieteessä Raworth alleviivaa, kuinka taloustieteen maailmankuvasta on tullut kaikkea yhteiskunnallista elämää ja ihmisten ajattelua määrittävä voima. Ongelma on, että tämän vääjäämätön sivutuote on ekologinen tuho ja päättymätön eriarvoisuuden nousu. Kirja määrittää 2000-luvun taloudelliselle ajattelulle uudet raamit, jotka painottavat ekologista kestävyyttä ja oikeudenmukaisuuden päämääriä. Samalla Raworth kutsuu joka ikisen meistä taloudellisen keskustelun äärelle, sillä talous on meille yhteinen ja elämälle läheinen asia, jota talousviisaat itse käsittelevät puutteellisesti. Donitsitaloustiede on saanut paljon kiitosta halki eri alojen, koska sen ’Donitsimalli’ on osoittautunut äärimmäisen hyödylliseksi näkökulmaksi käytännön haasteiden ratkomisessa. Ainoa ala, joka yhä panee vastaan, on taloustiede itse. Raworthin haastattelu Hesarissa on luettavissa täällä.
https://www.kateraworth.com/

Rajattomasti rahaa niukkuudessa – Paavo Järvensivu (2016)
Maailma elää kuin luonnonvarat olisivat rajattomia, ilmasto ei lämpenisi ja rahasta olisi valtioilla jatkuva pula. Todellisuus on täysmälleen päinvastainen. Rajattomasti rahaa niukkuudessa osoittaa vankoin teesein, että on suunnanmuutoksen aika.

Raha: mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla? – Ville Iivarinen (2015)
Kirjassa kerrotaan miten yksityiset pankit luovat rahaa, mitä siitä seuraa ja kuinka rahajärjestelmäämme saisi korjattua parempaan suuntaan.

Tuhokehitys poikki: yhteiskunnan olomuoton muutos – Olli Tammilehto (2017)
Olli Tammilehto osoittaa kirjassaan, että nopeakin yhteiskunnallinen muutos on mahdollinen.

Kohtuus kaikessa: kestävän talouden suomi – Kati Peltola (2018)
Toisen maailmansodan menetysten jälkeen suomalaiset rakensivat ihan itse hyvinvointivaltion. Nyt liian moni uskoo, että emme pysty pitämään yllä ja parantamaan julkisia palvelujamme. Se ei ole totta. Kohtuus kaikessa kertoo, miten suomalaiset pystyvät korjaamaan maansa entistä paremmaksi. Sen voi tehdä Suomen omilla poliittisilla päätöksillä.

Hyvinvointivaltion vastaisku: keskusteluja tulevaisuuden yhteiskunnasta – Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen (2017)

Tämä muuttaa kaiken: kapitalismi vs. ilmasto – Naomi Klein (2015)

Kun ei ei riitä: vastaisku sokkipolitiikalle – Naomi Klein (2018)

Uusi osuuskunta: tekijöiden liike – Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Jaana Pirkkalainen, Tero Toivanen (2014)
2000-luvun ihmiskunta kamppailee ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriisien keskellä. Osuuskunnat tarjoavat vaihtoehdon, jossa työtä tehdään ihmisten tarpeita eikä sijoittajien voittoja varten. Kirja tarjoaa esimerkkejä erilaisista osuuskunnista Suomesta ja maailmalta ja neuvoja osuuskuntatoimintaan.

 

Tutkimusartikkeleita

Kallis G, Kostakis V., Steffen L., Muraca B., Paulson S. & Schmelzer M. (2018) Research On Degrowth. Annual Review of Environment and Resources, 43:3, s.4.1-4.26. https://www.annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev-environ-102017-025941
Artikkelissa tiivistetään akateemisen degrowth-kirjallisuuden tila julkaisuvuonna. Kohtuuden edellytyksien tutkimusta lähestytään mm. historian, politiikan, taloustieteen ja antropologian näkökulmista. Artikkeli on erinomainen paikka aloittaa kohtuutalouden tutkimuskirjallisuuden kartoittaminen, tai vanhojen asioiden kertaaminen. Kenties hieman paradoksaalisesti, kasvukriittinen kirjallisuus on itse kasvamaan päin!

O’Neill D.W., Fanning A.L., Lamb F.W. & Steinberger J.K. (2018) A good life for all within planetary boundaries. Nature Sustainability, 1, s. 88-95. http://eprints.whiterose.ac.uk/127264/1/GoodLifeWithinPB_AuthorAcceptedVersion.pdf
Tutkijat sovelsivat Kate Raworthin Donitsi-mallia mitatakseen laajaa hyvinvoinnin ja ekologisen kulutuksen aineistoa. Yksikään maailman maa ei täytä hyvän elämän perusedellytyksiä kansalaisilleen ekologisten rajojen sisässä. Lähimmäksi yltää Thaimaa. Vaikka Suomi turvaa kansalaisilleen lähes kaikki hyvinvoinnin edellytykset, ylittää se samalla lähes kaikki ekologisen kulutuksen reunaehdot. Artikkelin pohjalta on tehty nettisivut, josta voi katso kunkin maailman maan suoriutuminen eri Donitis-mallin kategorioissa.

York R., Rosa E.A. & Dietz T. (2003) Footprints on the Earth: The Environmental Consequences of Modernity. American Sociological Review, 68:2, s.279-300. http://www.academia.edu/867257/Footprints_on_the_earth_The_environmental_consequences_of_modernity
Laajaan empiiriseen aineistoon perustuen tutkijat osoittavat, että CO2-päästöt seuraavat tiukasti BKT:n kehitystä. Kasvu ei ”puhdista” talouksia, kuten valtavirtataloustieteessä tyypillisesti väitetään. Artikkelissa tarkastellaan useita muitakin ympäristön ja talouden teorioita empiiristä aineistoa vasten.

Burke M., Hsiang S.M. & Miguel E. (2015) Global non-linear effect of temperature on economic production. Nature, 527, s.235-239. http://web.stanford.edu/~mburke/climate/BurkeHsiangMiguel2015.pdf
Tutkijat lähestyvät ilmastonmuutoksen ja talouskasvun yhteyttä määrittämällä ensin maapallon lämpötilan ja taloudellisen vaurauden kehityksen yhteyden. Tämän empiirisen tiedon perusteella he projisoivat, että jos ilmastonmuutosta ei torjuta, ihmisten keskimääräinen taloudellinen vauraus laskee 23% vuoteen 2100 mennessä samalla kun eriarvoisuus nousee. Artikkelista on myös nettisivut.

Wiedmann T.O., Schandl H., Lenzen M., Moran D., Suh S. ym. (2015) The material footprint of nations. PNAS, 112:20, s.6271-6276 http://www.pnas.org/content/112/20/6271
Kun materiaalien käyttöä mitataan kulutuksen perusteella, rikkaat maat eivät ole taittaneet materiaalikulutustaan materiaalitehokkuuden kautta. 186 maan aineistoon perustuen tutkijat laskevat, että kun BKT nousee 10%, materiaalien kulutus nousee 6%. Materiaalitehokkuus ei ole hyvä kestävyyden mittari, eikä kasvu tee yhteiskunnista kestävämpiä.

Lamb W.F., Steinberger J.K., Bows-Larkin A., Peters G.P., Roberts J.T. & Wood F.R. (2014) Transitions in pathways of human development and carbon emissions. Environmental Resource Letters, 9, s.1-10. https://core.ac.uk/download/pdf/19503280.pdf
Artikkelissa tarkastellaan, voiko korkeita elinajanodotteita saavuttaa matalilla CO2-päästöillä. Vastaus on kyllä, mutta ei missään rikkaissa maissa. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan tilastollisin menetelmin, kuinka tiukasti CO2-päästöt seuraavat BKT:n kehitystä.

Haberl H., Fischer-Kowalski M., Krausmann F, Martinez-Alier J. & Winiwarter V. (2011) A Socio-metabolic Transition towards Sustainability? Challenges for Another Great Transformation. Sustainable Development, 19, s.1-14. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/sd.410
Kirjoittajat tarkastelevat historiallisia ja nykyisiä yhteiskuntia niiden aineenvaihdunnan kautta. Teollistuneen yhteiskunnan aineenvaihduntaa ei ole mahdollista yleistää maailmanlaajuiseksi. Artikkeli kyseenalaistaa pelkästään ekotehokkuuteen keskittyvän politiikan, ja korostaa yhteiskunnan perustavamman muutoksen tarvetta ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi.

Jackson T. (2018) The Post-Growth Challenge – Secular Stagnation, Inequality and the Limits to Growth. CUSP Working Paper Series no. 12. https://www.cusp.ac.uk/themes/aetw/wp12/
Kasvun hidastumista on käsitelty myös kohtuu-kirjallisuuden ulkopuolella. Jackson pyrkii artikkelissa käsittelemään ekologista kasvukritiikkiä ja valtavirran talousajattelun selityksiä kasvun hidastumisesta yhdessä. Ekologisilla rajoilla ja työn tuottavuuden laskulla voi olla yhteys. Hidas kasvu voi olla aikamme uusi normaali tila.

 

Raportteja

Kestämätön käy kalliiksi – 10 teesiä kestävään talouteen – Sitra (2013)
Sitran Kestävä talous –foorumin lopputeesit, joista kiinnostavimpana teesi 8: Kasvutaloudelle vaihtoehtoja
https://media.sitra.fi/2017/02/24044539/Kestamaton_kay_kalliiksi.pdf

Edistyksen uusi kytkentä – Aleksi Neuvonen, Sitra (2017)
Sitran muistio esittelee näkemyksiä hitaan kasvun aikakaudella: mitä edistys merkitsee, jos se ei enää merkitsisi talouskasvua?

https://media.sitra.fi/2017/06/02160029/Edistyksen-uusi-kytkenta.pdf

Arkistojen kätköistä:
Miksi talouden pitäisi kasvaa? – Olli Tammilehto (1990)
Kosmos, syksy 1990
https://www.vihreatuuma.fi/wp-content/uploads/2016/02/Miksi-talouden-pit%C3%A4isi-kasvaa_Kosmos-syksy-1990.pdf

Mikä ihmeen degrowth? – Johdatus kasvukritiikin uuteen aaltoon – Antti Alaja, Kalevi Sorsan Säätiö (2011)
Hyvä johdatus degrowth-keskustelun pääkohtiin ja sekä tutkimuksen tämänhetkisiin aukkoihin
http://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/sites/807/2012/07/KSS_Degrowth_web.pdf

Sufficiency – Moving beyond the gospel of eco-efficiency – Friends of the Earth Europe (2018)
Euroopan Maan ystävien kokoelma kohtuustalouden eri näkökulmista. Viimeisessä luvussa erinomainen katsaus käytännön degrowth-aloitteista.
http://www.foeeurope.org/sites/default/files/resource_use/2018/foee_sufficiency_booklet.pdf

The great GDP swindle – Joseph Stiglitz
Laajalle levinnyt, joskin lyhyt kannanotto Maailmanpankin entiseltä pääekonomistilta J. Stiglitziltä BKT-keskeisyyden ongelmista.
https://www.theguardian.com/commentisfree/2009/sep/13/economics-economic-growth-and-recession-global-economy