Tietoa kohtuusliikkeestä

Kohtuusliike on eri puolella Suomea toimiva vaihtoehtoisten yhteiskuntajärjestelmien ajatuksia kehittävä ja levittävä verkosto. Liike koostuu niin tutkijoista, paikallisryhmistä kuin yksittäisistä kansalaisaktiiveista ja yhteyksiä vaalitaan myös vastaavien liikkeiden kanssa muualla Euroopassa. Haluamme rikastuttaa suomalaista keskustelua hyvinvoinnista kasvutalouden ulkopuolella ja herättää ajatuksia aidosti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta. Kohtuusliike ei ole järjestäytynyt yhdistykseksi eikä liikkeellä ole virallisia kantoja. Lisää Suomen kohtuustoimijoista Paikallistoiminta-sivulla.

Kohtuutalous

Kohtuusliikkeen ytimessä on kohtuutalouden käsite. Lue lisää alta ja Usein kysyttyä -sivulta.

Kohtuutalous (eng. degrowth) tähtää ekologisesti kestävään, hyvinvoivaan ja demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa talouden järjestelmät eivät perustu jatkuvan kasvun tavoitteluun. Kohtuuden keskiössä on sekä talousjärjestelmän että kulttuurin muutos. Ekologisesti kestävässä yhteiskunnassa nostetaan arvoon asioita, joita nykyisessä järjestelmässä ei huomioida riittävästi, kuten hoiva, ympäristönsuojelu, yhteisöllisyys ja vapaa-aika.

Kaikessa sovittelevuudessaan idea kohtuutaloudesta on hyvin radikaali maailmassa, jossa toisaalta ylikulutus ja ylituotantanto ovat arkipäivää ja jossa toisaalta on paljon ryhmiä, joiden perustarpeita ei pystytä tyydyttämään. Kohtuutalous pyrkii turvaamaan kohtuullisen elintason kaikille, tulevat sukupolvet mukaan lukien.

The only sustainable growth is degrowth

Kohtuusajattelun mukaan esimerkiksi energiatehokkuus ja puhtaammat teknologiat eivät riitä ekologisen kestävyyden saavuttamiseen. Ne voivat auttaa merkittävästi, mutta jos kokonaistuotanto kasvaa, suuri osa hyödyistä valuukin hukkaan. Myös vihreä tuotanto kuormittaa ympäristöä. Siksi aidon kestävyyden saavuttaminen edellyttää myös tuotannon ja kulutuksen vähentämistä.

Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa on loistavat edellytykset kohtuutaloudelle. Kun perustarpeet on tyydytetty, ihmisten hyvinvointi ei ole materiaalisesta vauraudesta riippuvaista. Talouskasvun ja aineellisen hyvän tavoittelun sijaan toimintamme tulisi keskittyä hyvinvoinnin moninaisiin tekijöihin, kuten sosiaalisiin suhteisiin, merkitykselliseen työhön, sekä ruumiilliseen ja henkiseen terveyteen.

Idea kohtuutaloudesta on hyvin radikaali maailmassa, jossa toisaalta ylikulutus ja ylituotantanto ovat arkipäivää

Talousjärjestelmässämme on kuitenkin useita kasvuun pakottavia tekijöitä, jotka käytännössä estävät tuotannon ja kulutuksen vähentämisen. Kasvusta on myös tehty viime vuosikymmenien aikana politiikan kyseenalaistamaton itseisarvo ekologisen kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin sijasta – ja niiden kustannuksella. Kohtuusajattelun tavoitteita ovatkin tunnistaa, poistaa ja korvata tällaiset kasvuriippuvuudet ja kasvukeskeiset ajattelun tavat ja käytännöt.

Akateemisesti kohtuutalousajattelu perustuu mm. ekologisen taloustieteen, yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkimukseen. Degrowth-tutkijat ja aktivistit kokoontuvat joka toinen vuosi kansainväliseen konferenssiin. Seuraava konferenssi järjestetään vuonna 2020 Iso-Britanniassa.

Kohtuutalous käytännössä

Keskeisiä teesejä kohtuutalouskeskustelussa ovat esimerkiksi työajan lyhentäminen, velkapohjaisesta rahajärjestelmästä irtautuminen ja luonnonvarojen hyödyntämisen rajoittaminen. Monet kohtuutalouden mukaiset toimintamallit, kuten jakamistalous, paikallisvaluutat, kalastuskiintiöt ja rajoitukset torjunta-aineiden käytössä tai tupakkatuotteiden mainonnassa ovat jo arkipäivää. Vaihtoehtoja on runsaasti: haluammeko esimerkiksi lisätä osuustoimintaa, tukea lähiruoan tuotantoa tai rajoittaa lentoliikennettä – vai osakeyhtiöiden, tehokkaiden suurtilojen ja lentokenttälaajennusten tuomaa talouskasvua, varjopuolista huolimatta?

Monet kohtuutalouden mukaiset toimintamallit, kuten jakamistalous, kalastuskiintiöt ja rajoitukset tupakkatuotteiden mainonnassa ovat jo arkipäivää.