Meidän metsämme -kannanotto 27.10. Helsingissä

Kirjoittanut 8.10.2018

Puuvanhus

Seuraavan 20 vuoden aikana Suomen metsätalousmailta on katoamassa kaikki yli 160 vuoden vanhuusikään ehtineet, monimuotoisuutta ylläpitävät metsät. Metsän asukkaiden osalta mm. hömötiaisia ja töyhtötiaisia on puolet vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Elinympäristöjen köyhdyttämisen lisäksi metsähakkuilla tuhotaan suoraan lintujen ja eläinten pesiä siitä huolimatta, että niiden häiritseminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Laajat avohakkuut aiheuttavat myös ihmisille traumaattisia kokemuksia, joissa muistojen täyttämä tuttu metsä antimineen on poissa seuraavien sukupolvien elämästä.

Tällä hetkellä Suomen metsähakkuiden kiintiöitä kasvatetaan siinä määrin, että tutkijat näkevät kaikkien suunniteltujen puunkäyttöinvestointien toteutumisen vaarana Suomen hiilinieluille ja ilmastopolitiikalle. Toisin sanoen lyhytnäköiset taloustavoitteet uhkaavat metsien kykyä ylläpitää elämäämme. Samaan aikaan kyselyissä valtaosa suomalaisista haluaisi säilyttää metsät mahdollisimman luonnontilaisina. Metsistä huolestuneet kansalaiset kokoontuivat 27.10. Helsingin tuomiokirkon kryptaan Meidän metsämme -kannanottoon. Kannanoton suojelijana oli arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.

Tutustu myös kannanottona annetuun tekstiin.

Lisätietoa: http://meidanmetsamme.org/

Yksi vastaus artikkeliin “Meidän metsämme -kannanotto 27.10. Helsingissä”

  1. Hienosti onnistuneessa kannanotossa kuultiin 2,5 tuntia lyhyitä puheenvuoroja ja esityksiä. Tavoitteena oli tuoda yhteen eri toimijoita, jotka ovat huolissaan metsien tulevaisuudesta. Esiintyjissä ja puhujissa oli mm. metsänomistajia, hirsirakentaja, lintuharrastaja, kansanmuusikkoja, metsän tutkijoita, ympäristöjärjestöjen edustajia, politiikkoja sekä nuoria. Ohjelma koostui kolmesta osasta: metsäilon, -surun, toivon ja tahdon ilmaisusta. Kannanottoon osallistui noin 400 ihmistä.
    http://meidanmetsamme.org/wp-content/uploads/2018/10/meidan-metsamme-ohjelma-www.pdf

    Ohjelman valmistelu alkoi syksyllä 2017 ja suunnitteluryhmä oli pitkään kaikille kiinnostuneille avoin. Työryhmä koostui eri toimialoja edustavista kansalaisista ja toimi vapaaehtoiselta pohjalta. Myös lopullinen ohjelma toteutettiin täysin ilman ulkopuolista rahoitusta. Ohjelman valmisteluprosessin aikana työryhmä oli yhteydessä moniin eri tahoihin, joiden näkemykset vaikuttivat kannanoton ohjelman lopputulokseen. Valmistelussa oli mukana lukuisia toimijoita, ja vaikka ohjelmaa valmisteltiin pitkään ja väljällä aikataululla, ei kaikkia pyydettyjä tahoja saatu mukaan pitämään omaa puheenvuoroaan tilaisuudessa.

    Kannanoton päätavoitteena oli mahdollistaa eri-ikäisten kansalaisten ja asiantuntijoiden kokoontuminen yhteen ilmaisemaan erilaisia metsiin liittyviä tunteita, kuten iloa, kiitollisuutta, surua, huolta ja toivoa. Monet suomalaiset jakavat näitä tunteita myös osana laajaa ajankohtaista keskustelua luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, ilmastonmuutoksesta ja metsien moninaisesta merkityksestä.

    Tilaisuudessa luovutettiin kansalaisten kannanotto metsien puolesta ministeri Tiilikaisen ja Lepän edustajalle Teppo Säkkiselle. Kannanotossa vaaditaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja metsänhoidon uudistamista tutkimustietoon perustuen.

    Meidän metsämme – työryhmä on pitänyt johtotähtenä ajatusta vuoropuhelusta. Meidän metsämme -kannanotto lokakuun lopussa oli yksi tapa koota yhteen eri toimijoita. Kannustamme muita kansalaisia järjestämään vuoropuhelun mahdollistavia tapahtumia. Lisäksi toivomme, että nyt käynnistynyt vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa jatkuu.

    Yhteydenotot: info@meidanmetsamme.org

Vastaa