Kohtuusliikkeeltä kestäviä ratkaisuja talouskriisiin

Hyvä hallituspuolueen johto ja muut toimijat,

Kohtuusliike laati edellisten eduskuntavaalien alla kolme teesiä yhteiskuntapolitiikan uusiksi lähtökohdiksi. Kyseiset teesit toimivat hyvin myös koronaepidemian synnyttämän talouskriisin ratkaisuista päätettäessä.

1. Ekologinen jälleenrakennus, nyt

Kasvua ja työllisyyttä ei tule vauhdittaa kasvattamalla samalla ekologista velkaa. Velkaantumisen taittaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen eivät voi ajaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristökestävyyden ohi. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on muokattava ja jälleenrakennettava ympäristön kantokyvyn mukaiseksi, kasvattamatta eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

2. Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle

Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Vihreäkin tuotanto kuormittaa ympäristöä. Siksi ylituotannon ja -kuluttamisen kulttuurista irtautuminen on välttämätöntä ja kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä.

3. Kaikille hyvinvointia kestävästi

Kenenkään ei tule olla riippuvainen ympäristöä kuormittavasta palkkatyöstä toimeentulonsa turvaamiseksi. Työn ja muun elämän yhdistämisen on oltava nykyistä helpompaa, ja kestävä elämä ei voi olla harvojen etuoikeus.

Koemme, että valtaosa kansalaisista ja poliitikoista ymmärtää, että näiden teesien mukainen ekologinen jälleenrakennus tarvitaan nyt eikä huomenna. Edustamme kansalaisia, joiden mielestä #kohtuusliike on välttämätön: nykyisenlainen kulutus ja tuotanto eivät voi jatkua. Rohkaisemme tekemään sen mukaisia päätöksiä.

Alla ja liitteenä on (A) kohtuusteesien perustelut ja (B) konkreettisia politiikkavaihtoehtoja.

Ystävällisin terveisin kohtuusliikkeen aktiivit,

Elina Hemminki, Eeva Houtbeckers, Timo Järvensivu, Marko Ulvila ja Henri Wiman

Lisätietoja: https://www.kohtuusliike.fi

Twitter: https://twitter.com/kohtuusliike
Facebook: https://www.facebook.com/kohtuusliike
Instagram: https://www.instagram.com/kohtuusliike

Kymmenen kohtuullista vaatimusta: http://www.kohtuusvaarassa.com/about/
Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta: https://www.kohtuusliike.fi/kymmenen-kohtuullista-ilmastovaatimusta/

***

(A) KOHTUUSTEESIEN PERUSTELUT

Tarvitsemme uuden tavan ajatella: miten rakennamme sellaista hyvinvointia, joka ei nojaa ympäristön kantokyvyn systemaattiseen ylittämiseen ja tulevilta sukupolvilta lainaamiseen?

Suomen Kohtuusliike esittää kolme teesiä, joiden avulla keskustelu voidaan kääntää poliittisilta sivupoluilta tulevaisuutemme kannalta olennaisiin kysymyksiin.

1. Ekologinen jälleenrakennus, nyt

Tarvitsemme perinpohjaisen muutoksen tapoihin, joilla tuotamme tavaroita ja palveluita ja rakennamme hyvinvointia. Kasvua ja työllisyyttä ei tule vauhdittaa kasvattamalla samalla ekologista velkaa. Velkaantumisen taittaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen eivät voi ajaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristökestävyyden ohi. Tarvitaan ekologinen rakennemuutos, siirtymä kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.

Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on muokattava ja jälleenrakennettava ympäristön

kantokyvyn mukaiseksi, kasvattamatta eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ympäristön elinvoimaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin tavoitteet ja mittarit on asetettava etusijalle ohjaamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja taloutta. Valtion on tuettava ekologiseen jälleenrakennukseen tarvittavia investointeja ja irrottauduttava ympäristölle haitallisesta kasvusta nopeasti. Mitä pidempään odotamme, sen kipeämpää ja kalliimpaa muutoksesta tulee.

2. Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle

Elämme yli luonnonvarojemme. Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallii. Energiatehokkaampi tuotanto, resurssien kierrättäminen ja älykkäät teknologiat ovat osa ratkaisua, mutta vihreäkin tuotanto kuormittaa ympäristöä. Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Emme voi myöskään ulkoistaa ylikulutustamme muiden maiden ongelmiksi suuripäästöistä tuontia lisäämällä. Siksi kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä.

Toimenpiteet ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi eivät ole olleet riittävän voimakkaita.

Tärkeysjärjestystä on muutettava. Ylituotannon ja -kuluttamisen kulttuurista irtautuminen on välttämätöntä, sillä pelkkä resurssitehokkuus ei riitä. Valtion tulee ohjata tuotantoa ja kulutusta kestävälle tasolle sääntelyn ja taloudellisten ohjauskeinojen, kuten verotuksen avulla.

3. Kaikille hyvinvointia kestävästi

Yhteiskunnan rakenteita on muutettava siten, että hyvinvointipalvelujen turvaaminen ei riipu talouskasvusta. Olemme jo vauraampia kuin koskaan. Hyvinvoivan yhteiskunnan rakentaminen vaatii ensisijaisesti tahtoa suunnata resursseja tasa-arvoisesti hyvän elämän tueksi. Valtion tulee tukea uudenlaisia työn ja toimeentulon muotoja ja hyvinvoinnin lähteitä ja varmistaa, ettei kestävä elämä ole harvojen etuoikeus.

Kaikilla tulee olla mahdollisuus merkitykselliseen, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen elämään ympäristön kantokyvyn rajoissa. Kenenkään ei tule olla riippuvainen ympäristöä kuormittavasta palkkatyöstä toimeentulonsa turvaamiseksi, sillä työllä voi olla myös haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin ja ympäristöön. Työn ja vapaa-ajan, yhteisöllisen toiminnan, hoivatyön ja muun elämän yhdistämisen on oltava nykyistä helpompaa.

(B) KONKREETTISIA POLITIIKKAEHDOTUKSIA

Mitä jatkuvan kasvun ajatuksesta irtautuminen, kohtuutalous ja Kohtuusliikkeen teesit voisivat tarkoittaa käytännössä?

Alla oleva Kohtuusliikkeen aktiivien kokoama lista esittelee moninaisia teeseihimme pohjautuvia politiikkaratkaisuja. Lista ei ole Kohtuusliikkeen virallinen ohjelma – tarkoitus on korostaa lukuisten mahdollisuuksien kirjoa, jotka soveltuvat erilaisille poliittisille näkökulmille.

I. Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle

Tuotannon ja yritysten ohjaus

– Ympäristöä kuormittavan tuotannon verotusta kiristetään.
– Teollisuuden ja maatalouden tukien jaon perusteeksi otetaan ekologinen kestävyys.
– Ulotetaan päästökauppa nykyistä laajemmalle ja korjataan päästöjen hintaa huomattavasti ylöspäin.
– Tuotannon vaikeasti kierrätettävien materiaalien verotus, joka kiristyy ajan mittaan. Materiaalit, jotka tuotannossa tehdään kelvottomiksi kierrättää, voidaan kieltää.
– Tuottajien omia korjaamoita ja takaisinotto-ohjelmia tuetaan esim. verotuksella ja tuilla.
– Työntekijäosuuskunnista tehdään kannustettava yhtiömuoto suosimalla niitä verotuksessa. Talouskasvun hidastuessa työntekijäosuuskunnilla voi olla pienempi paine irtisanoa väkeä.
– Verotuksella kannustetaan pörssiin listautumista vastaan. Pörssiyritykset luovuttavan suuren osan itsenäisestä päätäntävallastaan kansainvälisille pääomamarkkinoille, jolloin niiden on vaikeampi toimia kestävyyden edelläkävijöinä.
– Yritysvastuulainsäädäntöä tiukennetaan esimerkiksi #ykkösketjuun-kampanjan mukaisesti.
– Aseiden tuotantoa vähennetään.

Kuluttaminen

– Perustarpeet ylittävien kulutustuotteiden verotusta kiristetään ekologisen kuormittavuuden mukaan.
– Kokeillaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä esimerkiksi liikenteessä (ks. kokeilu Lahdessa https://www.uia-initiative.eu/en/uia-cities/lahti)
– Tuontitullien perusteeksi otetaan tuodun tavaran koko elinkaaren (ml. hävitys) ympäristöhaitta.
– Tuetaan ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtymistä sekä vanhojen autojen muuttamista biokaasulla(kin) toimivaksi.
– Tavaralainaamoita ja jakamistalouden alustoja tuetaan. Tavaralainaamot voivat olla yksityisiä tai kirjastojen oheen perustettuja.
– Korjaamoita tuetaan verotuksella.

Työajan lyhennys

– Lyhennetään työviikkoa. Menetykset henkilötyötunneissa kurotaan umpeen palkkaamalla enemmän työtekijöitä. Kokeilun voi aloittaa julkisen sektorin aloilla, joilla lyhyempää työviikkoa erityisesti toivotaan. Julkisen sektorin lyhyemmät työajat voivat kannustaa myös yksityistä puolta seuraamaan esimerkkiä. Lyhyt työviikko voi olla myös osa työtakuuohjelmaa.

Energia

– Puhtaan energian pien- ja yhteisötuotantoa sekä yhteisöviljelmiä tuetaan. Tuki voi olla rahallista tai liittyä kaavoitukseen tai lupamenettelyyn.
– Tuetaan energian säästöön tähtääviä ratkaisuja ja älykkäitä sähköjärjestelmiä, jotka vähentävät energian tarvetta.

Liikenne

– Verotuksella ja tietulleilla kannustetaan irtautumaan henkilöautoilusta kaupungeissa. Vastineeksi tarjotaan toimiva, mahdollisimman laaja ja käyttäjälle edullinen julkinen liikenneverkko. Henkilöautoilun määrää lasketaan samalla kun sitä sähköistetään, joten sähköautojen tuet eivät riitä.
– Erityisesti välttämättömien kuljetusten kuten julkisen liikenteen, harvaan asuttujen alueiden ja elinkeinoihin liittyvien autojen sähköistämistä tuetaan esimerkiksi verotuksella ja latauspisteillä.
– Lentoliikenteen kasvun hillitsemiseksi joko nostetaan lentokenttämaksua, luodaan lentovero, tai suoraan rajoitetaan Suomen lentokenttien kautta kulkevien lentoja lukumäärää.

Ruoka

– Maatalouden tukien perusteeksi ekologinen kestävyys.
– Ruoan verotuksen perusteeksi tuotannon ilmastoystävällisyys, jolloin ympäristöä kuormittavalla tavalla tuotetuista tuotteista tulisi kalliimpia ja ympäristöystävällisistä edullisempia.

Rakentaminen ja kaavoitus

– Rakennusmääräyksillä taataan, että uudet rakennukset ovat mahdollisimman ilmastoystävällisiä.
– Hillitään julkisten palvelujen keskittämistä, jolloin myös tuotannon paikallistaminen on helpompaa.
– Ympäristövaikutusten arvioinnissa ohjeistetaan painottamaan ilmastovaikutuksia, erityisesti pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeissa.

Tulovero

– Jyrkennetään tuloverotuksen progressiota korkeimpien tulojen päädystä niin, että Suomeen käytännössä tulee maksimitulo.

Kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuus

– Yksityistä velkaantuneisuutta hillitään. Korkeat velkataakat voivat talouskasvun hidastuessa osoittautua mahdottomaksi maksaa, mikä aiheuttaisi hyvin vakavia ja laajalle leviäviä ongelmia taloudessa. Velkaantuneisuutta hillitsevät esimerkiksi riittävä kotitalouksien tulotaso ja hyvät julkiset palvelut. Julkiset investointipankit ja julkinen lainojen takaaminen ovat keinoja hillitä velkaantumisen tuottamia riskejä.

Mainonta

– Rajoitetaan tai osin kielletään hyvin epäekologisten tuotteiden ja palveluiden kuten lentomatkojen mainonta. Jo nyt esimerkiksi terveydelle haitallisten tuotteiden mainontaa rajoitetaan.

II. Kaikille hyvinvointia kestävästi

Verot ja tuet

– Verotuksella ja tuilla varmistetaan, että materiaalisen kulutuksen väheneminen ja joidenkin tuotteiden nousevat hinnat eivät rasita ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Kulutuksen laskun ei pidä olla liiaksi köyhimpien vastuulla.
– Turvataan veropohja verovälttelyä kitkemällä.
– Kokeillaan osallistavia budjetoinnin menetelmiä.

Sosiaaliturva

– Kaikille kuuluva riittävä perustulo mahdollistaa työviikon lyhentämisen, turvallisen irtautumisen ympäristöä kuormittavasta työstä, ja uudelleenkouluttautumisen. Perustulo voidaan rahoittaa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verosta tai muista haittaveroista, jolloin haittaverojen hyväksyttävyys samalla kasvaa.
– Alle 3-vuotiaiden lasten kotihoitoa tuettava nykyistä enemmän.

Julkiset työpaikat

– Ekologisessa murroksessa ja ylikulutuksesta irtautuessa työn tarjonta muuttuu. Työttömäksi jääville tarjotaan hyödyllisiä työtilaisuuksia ekologisessa jälleenrakennuksessa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi työtakuuna.

Julkiset palvelut ja tilat

– Pysäytetään sotesektorin yksityistäminen.
– Peruspalveluista tehdään käyttäjälle maksuttomia.
– Esimerkiksi työajan lyhennyksestä seuraavien pienempien tulojen vastineeksi ihmisillä tulee olla mahdollisuuksia vapaa-aikaan, joka ei perustu kuluttamiseen. Tällaisia ovat mm. kirjastot, puistot, ryhmätilat, ja metsikköpolut.
– Kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa tarjotaan ympäristöystävällistä ja terveellistä kasvispainotteista ruokaa, jotta kaikilla olisi mahdollista sellaista syödä.

III. Ekologinen jälleenrakennus, nyt

Jälleenrakennuksen rahoitus

– Yksityiset investoinnit fossiili-intensiivisiin hankkeisiin estetään. Tällöin sekä estetään lukkiutuminen fossiilisiin investointeihin, että kannustetaan yksityisen pääoman kanavoitumista ekologisempiin hankkeisiin.
– Valtio voi ohjata yksityisiä investointeja kestäviin hankkeisiin mm. rahoittamalla tärkeiden sektoreiden tutkimusta ja kehitystä, takaamalla lainoja ja investoimalla tärkeisiin sektoreihin itse.
– Ei valtion rahaa fossiiliseen infrastruktuuriin. Ei uusia kiitoratoja. Ei uusia valtateitä.
– Jos yksityinen pääoma ei kuitenkaan johda tietä jälleenrakennuksessa, julkisen velan määrä ei voi olla esteenä tarpeellisten investointien toteutukselle. EU:n julkisen sektorin velkakaton ehdot olisi tässä tapauksessa voitava neuvotella uudelleen, tai siitä pitäisi joustaa.
– Euroopan investointipankin roolia kasvatetaan ekologisen jälleenrakennuksen toteuttamiseksi.
– Suomeen voidaan perustaa ”kehityspankki”, joka rahoittaa kestävää infrastruktuuria edullisesti ja takaa yksityisiä jälleenrakennushankkeita.
– Suomen työeläkejärjestelmän yli 200 mrd. euroa ohjataan ensin irti kaikista fossiilisista investoinneista, ja sitten tukemaan ekologista jälleenrakennusta.
– Euroopan keskuspankki voi osallistua ekologisen jälleenrakennuksen rahoitukseen, mikäli sen mandaatti neuvotellaan uudestaan.

Mittarit

– Yhteiskunnallista kehitystä mitataan muilla mittareilla kuin BKT:llä ja työllisyydellä. Talouspolitiikan tavoitteena on hyvinvointi ja kestävyys eikä talous itseisarvoisesti.

Kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä rakentaminen

– Kaavoituksessa ja lupamenettelyssä estetään uudet fossiili-intensiiviset rakennushankkeet.
– Ei enempää tilaa henkilöautoliikenteelle.
– Kaavoitetaan lisää tilaa uusiutuvalle energialle – tuotannon tuloja voidaan jakaa paikallisten kanssa, mikä lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä.

Koulutuspolitiikka

– Uudelleenkoulutusohjelmalla saadaan osaavaa työvoimaa ekologisesti kestävän infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen. Uudelleenkoulutus myös antaa turvaverkon, kun vanhoja ympäristölle haitallisia työpaikkoja häviää.
– Oppilaita ja opiskelijoita valmistetaan tulevaisuutta varten korostamalla ihmisen riippuvuutta luonnonresursseista ja luonnonjärjestelmistä. Samalla käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumisen, kestävän elämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä.

EU ja kauppa

– EU:n vakaus- ja kasvusopimus muutetaan vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi, kuten yli 200 tutkijaa viime syksynä ehdottivat. Uusi sopimus ei määrittäisi talouskasvua politiikan päämääräksi, sallisi julkisen rahoituksen roolin kasvattamisen ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä keskittyisi hyvinvointiin taloustilastojen sijasta.
– Elinkeinoelämän murroksessa koordinoidaan talous- ja kauppapolitiikkaa muiden valtioiden ja EU:n kanssa, jotta ekologinen kestävyyden tavoittelu ei tee kestään altavastaajaa.

Innovaatiot

– Ekologisten kriisien aika vaatii teknologisten innovaatioiden lisäksi sosiaalisia innovaatioita. On löydettävä uusia kestäviä tapoja elää yhdessä ja voida hyvin Suomessa. Uusien yhteiskunnallisten järjestelmien kuten paikallisvaluuttojen, erilaisten osuuskuntien, ja yhteisöllisten projektien kokeiluihin kannustetaan mm. julkisilla investoinneilla ja apurahoilla.

Metsät

– Suojellun metsän määrää lisätään.
– Käytetään metsää rakentamiseen, ei polttoaineeksi. Kannustetaan puurakentamisen vaatimien suurien puiden kasvattamiseen.

Hallinto

– Perustetaan ”ekologisen jälleenrakennuksen ministeriö”. Ministeriön tehtävänä on suunnitella jälleenrakennusta ja ottaa kantaa investointien ja poliittisten päätösten ympäristövaikutuksiin sekä siihen, edistävätkö vai hidastavatko päätökset jälleenrakennusta.
– Perustetaan ilmastoministeri ja -ministeriö toimimaan yhteensovittavana suunnittelijana eri toimijoiden välillä.