Maan ystävät: Kasvun jälkeinen tulevaisuus osaksi Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa

Kirjoittanut 18.11.2018

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana syksyllä 2019. Puheenjohtajakauden teemoista keskustellaan parhaillaan eduskuntapuolueiden kesken. Maan ystävät ry:n nimissä on jaettu 200 eurooppalaisen tutkijan kirjettä puolueille muistuttamaan kasvuajattelun vaihtoehdoista.

 

Syyskuun alussa yli 200 tutkijaa vetosi Euroopan unionin päättäjiin viestillä ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Saman sisältöisen vetoomuksen on allekirjoittanut yli 80 000 kansalaista.

Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans (kuvassa) vastaanotti vetoomuksen 16. marraskuuta Euroopan ympäristötoimijoiden kattojärjestö EEB:ltä. Maan ystävät ry tuo tutkijoiden vetoomuksen nyt eduskuntapuolueille huomioitavaksi, kun Suomen tulevaa EU:n puheenjohtajakautta valmistellaan.

Kirjeessä vaaditaan, ettei talouskasvun tulisi olla kehityksen päämäärä, sillä talouskasvun varjolla on lisääntynyt myös ympäristölle aiheutuva haitta. Nyt näitä haittoja, kuten ilmastonmuutosta, ratkotaan talouskasvu edellä: puhumme vihreästä kasvusta ja kestävästä kasvusta ratkaisujen tarjoajina.

Tämä on ongelmallista, sillä pitkällä aikavälillä vihreäkään kasvu ei välttämättä vähennä resurssien kulutusta.

”On vain ajan kysymys, milloin ja kuka nämä kysymykset nostaa poliittiseen keskusteluun”

Hyvinvointia ja kestävyyttä voidaan luoda myös toisin keinoin, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi kiintiöt resurssien ja energian käytölle, perustulo tai työajan vähentäminen eivät välttämättä näyttäydy BKT:n kasvuna, mutta lisäävät hyvinvointia ja ympäristöllistä kestävyyttä.

Näitä ratkaisuja tarvitaan nyt, jos Suomi haluaa esiintyä ilmastotyön edelläkävijänä ja hyvinvoinnin tuottamisen mallioppilaana EU:ssa.

Allekirjoittaneiden tutkijoiden mukaan ”olisi vastuutonta, jos poliitikot ja virkamiehet eivät tutkisi vaihtoehtoja kasvutalouden jälkeiselle tulevaisuudelle”. EU:n puheenjohtajuuskausi tarjoaa tähän loistavan tilaisuuden.

Esimerkiksi Itävalta on ottanut vastaavan ”Growth in Transition”-aloitteen osaksi virallista puheenjohtajuuskautensa ohjelmaa. Tämän puitteissa järjestettiin 14.-15. marraskuuta konferenssi, jossa tutkittiin kasvun roolia kestävässä tulevaisuudessa. Myös Euroopan parlamentti järjesti 18.-19. syyskuuta Post-Growth 2018 –konferenssin, jossa ensi kertaa haastettiin kasvuajattelua parlamentin sisällä.

Kasvun jälkeisen tulevaisuuden sisällyttäminen Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaan olisi rohkea ja kaukaa viisas teko. Lisääntyvä akateeminen tutkimus osoittaa, että kasvuajattelun haastaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä ja on vain ajan kysymys, milloin ja kuka nämä kysymykset nostaa poliittiseen keskusteluun.

Toivottavasti se on Suomi, EU:n puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

Maan ystävät ry, 18.11.2018

***

Tutkijakirje vaatii EU:ta
1. muodostamaan erityisen kasvun jälkeisen toimikunnan EU:n parlamenttiin. Tämän toimikunnan tulisi aktiivisesti keskustella kasvun tulevaisuudesta, laatia vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita kasvutalouden jälkeiselle ajalle ja harkita uudelleen kasvun tavoittelua kaikkea koskettavana poliittisena tavoitteena.

2. liittämään vaihtoehtoisia indikaattoreita EU:n ja sen jäsenvaltioiden makrotaloudellisiin kehyksiin. Taloudelliset toimintatavat tulisi arvioida sillä perusteella miten ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, resurssien käyttöön, epätasa-arvoon ja mielekkään työn hankkimiseen. Näille indikaattoreille tulisi antaa BKT:ta suurempi painoarvo päätöksenteossa.

3. muuttamaan vakaus- ja kasvusopimus vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi. Ensin mainittu koostuu säännöistä, jotka pyrkivät rajoittamaan budjettialijäämää ja valtionvelkaa. Nämä säännöt tulisi arvioida uudelleen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot pystyvät vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin samalla kun resurssien käyttöä ja päästöjä vähennetään kestävälle tasolle.

4. perustamaan taloudellisen siirtymän ministeriön jokaiseen jäsenvaltioon. Uusi suoraan inhimilliseen ja ekologiseen hyvinvointiin perustuva talous voi tarjota paljon paremman tulevaisuuden kuin sellainen, joka perustuu rakenteellisesti taloudelliseen kasvuun.

***
Tutkijakirje kokonaisuudessaan suomeksi:

https://www.maailma.net/nakokulmat/eurooppa-on-aika-lopettaa-kasvuriippuvuus

Tutkijakirjeen englanninkielinen alkuperäisversio:

https://degrowth.org/2018/09/06/post-growth-open-letter/

The Guardianin uutinen aiheesta:

https://www.theguardian.com/politics/2018/sep/16/the-eu-needs-a-stability-and-wellbeing-pact-not- more-growth

Itävaltalaisen Growth in Transition -aloitteen konferenssi ‘Europe’s Transformation – Where people matter’ 14-15. marraskuuta 2018
https://wachstumimwandel.at/conference2018/about-the-conference/

Euroopan parlamentin järjestämä Post-Growth 2018 –konferenssi:

https://www.postgrowth2018.eu/

Vastaa